Avasin silmät taas tuttuun tapaan vähän ennen kahdeksaa ja aloitin aamuni rennosti kahvikupin äärellä. Koeviikko sujui kaikista epäilyksistä ja uusista käytännöistä  huolimatta hyvin ja viime perjantaina alkoi uusi, tämän lukuvuoden viimeinen jakso.

Tänään mulla oli lukujärjestyksen mukainen koulupäivä kasista kahteen ja lähes jokainen tunti pidettiin Teams- videopuhelussa. Nyt kun tätä etäopiskelua alkaa olla takana jo useampi viikko, tää uusi opiskelutapa alkaa vihdoin sujua rutiinina. Koen, että oon sopeutunut tähän muutokseen ihan hyvin, mutta entistä suurempi vastuu omista opinnoista painaa nyt sekä mun, että varmasti monen muun harteita. Ikävä kavereita, sukulaisia, harrastuksia ja normaalia arkea kohtaan kasvaa myös päivä päivältä ja epätietoisuus tulevasta huolettaa. Tiedän, että näidenkään fiilisten kanssa en ole yksin.

Sen lisäksi, että meillä lukiolaisilla on alkanut uusi jakso koulussa, on kaikilla muillakin ihmisillä alkanut uusi jakso elämässä. Jokaisen meistä arki poikkeaa tällä hetkellä normaalista enemmän tai vähemmän ja monet mieluisat asiat on pitänyt toteuttaa nyt eri lailla tai jättää kokonaan tauolle. Se, ettei kukaan vielä tarkalleen tiedä, kauanko nää poikkeukselliset olosuhteet kestää, stressaa ja mietityttää jollain tapaa kaikkia meitä.

Positiivisena ja optimistisena pysyminen on nyt haastavampaa, kuin yleensä, mutta meidän jokaisen ympärillä on paljon hyviä asioita, jos ne vain haluaa nähdä! Keskity siis hyvään ja tee mahdollisuuksien mukaan niitä asioita, mitkä tekee just sut iloiseksi.

Iloa sun loppuviikkoon ja mukavaa pääsiäisen aikaa! Kyllä me tästä selvitään 🙂

– Laura

 

 

 

Vastaa